Vertaisvalmentajakoulutus nro 2

Osallistuin Vamoksen kymmenenvuotissynttäreihin (Vamos Espoon ohjaaja pyysi minua ja emäntääni mukaan).
Kekkerit pidettiin Helsingissä, mihin tuli Vamoslaisia muualtakin osallistumaan. Tapahtumatyyli oli seminaari. Se ei ollut pelkkää juhlintaa, vaan siellä oli myös "vakavaa" keskustelua (mm. paneelikeskustelu) muunmuassa nuorten mielenterveysongelmista ja työnhakuongelmista.
Päivän paras kokemus oli se, kun juontajana toimi toimittaja Ina Mikkola, joka oli myös juontajana eräässä lyhyessä seksigenrejä käsittelevässä dokumenttisarjassa, jonka katsoin läpi emäntäni kanssa.
Kyse on siis tästä dokumentaariosta.
Persoonana - niin sarjassa kuin livenäkin - hän on mahtava, valloittava, tyttömäinen aikuisprinsessa, joka käyttää muutamaa persoonallista termiä puheessaan (adjektiiveina "karkki" ja "mässy") ja jolla on aivan mahtava nauru.

Varasin ajan emännälle, itselleni ja hänen ystävälleen VR:ään. Halusin kokea sen uudestaan.

En saanut kuvia tälle blogikirjoitukselle ☹️ En hiffannut ottaa kuvia tuossa tilaisuudessa

Vertaisvalmentajakoulutus Nro. 2

Takaisin Sospedin tiloihin, Vallilaan!
Aamulla pyörällä liikenteessä mieleeni avautui Pitäjänmäen asemalla, että u-lukon mokoma päätti jäädä kyydistäni jälleen kotiin (jo toistamiseen käy näin Sospedin asialla Helsingissä). Yritin soittaa eräälle Sospedin työntekijälle ajaessani Pasilassa viimeisiä kilometrejä kysyäkseni, jos saisin pyörän etuovista sisään, mutta hän ei ollut puhelimen toisessa päässä.
Onneksi kadulla oli kolmas työntekijä avaamassa ovea, kun yritin etsiä toisen työntekijän numeroa kadun toisella puolella. Selitin tilanteen ja sain pyörän sisään ovista 🤗

Sosped on käynnistänyt uuden koulutuksen uudelle vertais"erälle", ja minua pyydettiin mukaan kertomaan kokemuksistani vertaisena. Sain jopa vähän taskurahaa päivän puolikkaasta.

Olin puolisen tuntia ajoissa.

Tällä kertaa siirryimme yläkerrassa oleviin tiloihin.
Tänään meillä oli neljä ihmistä koulutettavana. Heitä tuli Helsingistä, Vantaalta, Kuopiosta ja Tampereelta. Edelleen voimistumme koko Suomen maassa.
Minulta kysyttiin, olisiko hyvä idea yhdistää tulevat ja ensimmäisen koulutuskauden vertaiset kaikki samalle Discord-kanavalle. Totesin, että puolestani voi kaikki olla samassa, ja halutessa/tarvittaessa toiselle erälle voi tehdä myös erikseen oman kanavan.

Koulutettavat saapuivat kaikki yhtenä lössinä tänne.

Myös helsinkiläinen vertainen minun koulutusjoukosta, joka oli siinä uudessa vertaisryhmässä, osallistui tähän päivään meidän kanssamme.
Keskustelin hänen kanssaan ja kyselin kiinnostuneena heidän ryhmästä. Tunnelma on vähän rankempi siellä; osallistujat koettavat jo vähentää pelaamista.

Kävimme alkuun nimikierroksen, missä kerrottiin nimi ja oma suhde pelaamiseen. Sen päälle katsoimme mainion videon YouTubesta, missä läpikäytiin addiktiota. Keskustelimme tämän videon sisällöstä, pelaamisnäkökulmasta.

Keskustelimme Bootcampistä. Pääsin vastaamaan kysymyksiin ja kerroin toiminnastani, ajatuksistani vertaisena ja elämästäni.
Kuulimme myös control-ryhmän vertaista ja hänen kokemuksiaan. Kyseinen ryhmä on bootcamppiin verrattuna aiheiltaan rankempi. Toiminta on vakavampaa, mutta ilmapiiri on silti yleisesti rento.

Tauon jälkeen keskustelimme toimintamme periaatteista. Sen jälkeen menimme syömään Mustaan Härkään.

Ruuan jälkeen tutustuimme ajankäyttöympyrään.
Vireys alkoi laskea ruuan jälkeen, sillä takana oli taas lyhyet yöunet.
Koulutukseen osallistujat täyttivät palautelomakkeen ja tekivät janan paperille, joka määrittelee heidän valmiuden lähteä vertaistoimintaan tämän viikonlopun jälkeen (ajatusleikkinä siis, ei virallisena päätöksenä, sillä yksi koulutuskerta oli vielä läpikäymättä). He sopivat päivämäärän seuraavalle koulutusviikonlopulle ja kävivät läpi ensikerran materiaalia.

Aftermath (Jälkipuinti)

Huomasin asioita itsessäni. Joo, ne oli pääsääntöisesti samoja, vanhoja oivalluksia, joita sain omassa koulutusajassani.

Voiko olla muutakin aktiviteettia vapaa-ajalla kuin tietokone? Mitä teen, jos minulla on tylsää? Kuinka vaikeaa olisi keksiä muuta, jos olen pois tietokoneelta päivän? Entä viikon?


Itsellä nousee tunteita pintaan, jopa lähelle kyyneleitä, kun kuulee muiden kokemuksia tietyistä asioista.
Olen herkkis 😊

Olen saanut kuulla ylistystä itsestäni ja työstäni tänään. Control-vertainen sanoi, miten olen itsevarmempi nykyään, verrattuna siihen aikaan, kun olin hänen kanssaan viimeksi tekemisissä. Työntekijätkin kiittelivät jälleen ja kertoivat minun kehittyneen ihmisenä.
Positiivinen palaute jaksaa aina vaan hämmentää uudelleen ja uudelleen.

Kunpa saisin yhtä paljon kiitosta oikeissa töissä (tiedän, että teen sitä hyvin, kun kuulin siitä kauan sitten, mutta olisi siitä silti kiva kuulla uudestaan, aina välillä).